Vanhemman masennus sekä lapsen mielialan kohottaminen ruoalla ovat yhteydessä lapsen ylensyöntitaipumukseen
Perheellä on suuri merkitys lasten syömiskäyttäytymisessä, joista yksi piirre on taipumus ylensyöntiin. Ylensyönnille alttiilla lapsilla on kohonnut ylipainon riski. Ylensyöntiin vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen on siksi tärkeää lapsen terveen painonkehityksen tukemiseksi. Selvitimme näitä tekijöitä noin 6000:lla iältään 9–12-vuotiaalla lapsella. Lapsen vanhempi, useimmiten äiti, vastasi kyselylomakkeeseen, ja lisäksi hyödynsimme kansallista terveysrekisteriä.
Läs blogginlägget på svenska här.
Kymmenellä prosentilla lapsista oli taipumusta ylensyöntiin ja tämä oli yleisempää pojilla kuin tytöillä. Ylipainoa esiintyi 15 %:lla lapsista ja heillä ylensyönnin todennäköisyys oli moninkertainen verrattuna normaalipainoisiin lapsiin. Lapsilla, joiden vanhemmalla oli todettu masennusta ja joiden vanhempi piristi heidän mieltään ruoalla, oli suurempi todennäköisyys ylensyönnille kuin niillä lapsilla, joiden vanhemmalla ei ollut masennusta eikä piristänyt heitä ruoalla. Muut perhetekijät tai varhaislapsuuteen liittyvät tekijät eivät sen sijaan olleet yhteydessä ylensyöntiin.
Tuloksemme viittaavat siis siihen, että vanhemman mielenterveydellä ja lapselle opetetuilla syömiskäytännöillä on yhteys lapsen ylensyöntiin. Syöminen vain nälän eikä kielteisten tunteiden takia on oleellista syömisen hallinnan ja ylipainon ehkäisemisen kannalta.
Alkuperäisartikkelin voit lukea täältä.
’Tutkimuksesta tiiviisti’ esittelee tutkimustuloksiamme lyhyesti ja on osa pyrkimyksiämme tehdä tutkimustamme näkyväksi ja ymmärrettäväksi tutkimuskentän ulkopuolella.
Föräldradepression och uppiggande av barnets humör med mat ökar sannolikheten för barnets överätande
Familjen har stor inverkan på barns ätbeteende, inklusive tendensen att äta för mycket. Barn med tendens för överätande har ökad risk för övervikt. Därför är det viktigt att identifiera faktorer som påverkar överätande för att främja barnets sunda viktutveckling. Vi undersökte dessa faktorer hos cirka 6000 barn i åldern 9–12 år. Barnets förälder, i de flesta fall mamman, besvarade ett frågeformulär och vi använde oss också av ett nationellt hälsoregister.
Tio procent av barnen hade en tendens att äta för mycket och detta var vanligare bland pojkar än flickor. Övervikt förekom hos 15 % av barnen och sannolikheten för överätande bland dem var mångfaldig jämfört med normalviktiga barn. Barn vars föräldrar hade lidit av depression och vars föräldrar piggade upp deras humör med mat hade större sannolikhet att äta för mycket än barn vars föräldrar inte led av depression eller piggade upp dem med mat. Andra familjefaktorer eller faktorer i den tidiga barndomen hade däremot inget samband med överätande.
Våra resultat tyder alltså på att det finns ett samband mellan förälderns psykiska hälsa, kostvanor som föräldern lär ut och barns överätande. Att äta endast vid hunger och inte på grund av negativa känslor är viktigt för att kontrollera ätandet och förebygga övervikt.
Du kan läsa originalartikeln här.
’Forskning i fokus’ presenterar våra forskningsresultat på ett kort och lättfattligt sätt och är ett steg i ledet att göra vår forskning synlig och förståelig för allmänheten.
Catharina Sarkkola
Doctoral Researcher