SUNRISE Finland on osa laajempaa kansainvälistä SUNRISE-tutkimusta, jonka tarkoituksena on tutkia Maailman terveysjärjestö WHO:n asettamien varhaisvuosien liikunnan, paikallaanolon ja nukkumisen suositusten toteutumista ympäri maailman.
Tutkimuksemme
SUNRISE Finland -tutkimus tutkii varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumiskäyttäytymistä, motorisia ja kognitiivisia taitoja, ylipainon esiintyvyyttä ja hyvinvointia. Osana kansainvälistä SUNRISE-tutkimusta selvitämme, kuinka suuri osa lapsista maailmanlaajuisesti täyttää Maailman terveysjärjestön (WHO) varhaisvuosien suositukset fyysiselle aktiivisuudelle, paikallaanololle (mukaan lukien ruutuaika) ja nukkumiselle.
Suomessa tutkimme lisäksi liikkumiskäyttäytymisen kaupunki-maaseutu- ja sukupuolieroja sekä sosioekonomisten ja asuinympäristöön liittyvien tekijöiden sekä vanhempien henkisen hyvinvoinnin merkitystä lasten fyysiselle aktiivisuudelle, paikallaanololle ja nukkumiselle. Tuloksemme auttavat edistämään terveellistä liikkumiskäyttäytymistä jo varhaisesta iästä alkaen ja varmistamaan kaikille lapsille tasa-arvoisempia mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja kehitykseen.
SUNRISE Finland -tutkimukseen osallistui yli 1 000 3- ja 4-vuotiasta lasta ja heidän lähes 1 500 huoltajaansa vuosina 2022 ja 2023 Suomen viidessä kaupungissa ja maaseutualueilla.
Tämä tutkimus on osa kansainvälistä SUNRISE-tutkimusta, jossa on mukana yli 60 maata ympäri maailman. Kansainvälisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka suuri osuus 3- ja 4-vuotiasta lapsista täyttää Maailman terveysjärjestö WHO:n varhaisvuosien liikkumiskäyttäytymisen eli liikkumisen, paikallaanolon (mukaan lukien ruutuajan) ja nukkumisen suositukset eri puolilla maailmaa. Tutkimuksessa tutkitaan myös lasten motorisia ja kognitiivisia taitoja sekä ylipainon esiintyvyyttä. SUNRISE Finland -tutkimus selvittää lisäksi lasten liikkumiskäyttäytymiseen yhteydessä olevia tekijöitä yhteiskunnan, perheen ja yksilön tasoilla. Keskitymme erityisesti kaupunki-maaseutueroihin, sosioekonomisiin ja ympäristöön liittyviin (kuten luonto ja rakennettu ympäristö) tekijöihin sekä sukupuolieroihin. Tutkimme myös vanhempien henkisen hyvinvoinnin, perheliikunnan ja luonnossa liikkumisen merkitystä. Myös lasten motorisiin ja kognitiivisiin taitoihin, ylipainoon ja psykososiaaliseen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä selvitetään.
Tutkimus koostuu pilottitutkimuksesta ja päätutkimuksesta. Suomen pilottitutkimus suoritettiin alkuvuodesta 2022 pääasiassa Folkhälsanin varhaiskasvatusyksiköissä Etelä-Suomessa. Suomen päätutkimukseen osallistui yli 1 000 3–4-vuotiasta lasta huoltajineen Helsingin, Espoon, Turun, Kuopion ja Oulun seuduilta kaupunki- ja maaseutupäiväkodeista kesäkuun 2022 ja marraskuun 2023 välisenä aikana.
Kansainvälinen SUNRISE-tutkimus on ensimmäinen tutkimus, joka tuottaa maailmanlaajuista tietoa pienten lasten liikkumisesta, paikallaanolosta, unesta sekä motorisista ja kognitiivisista taidoista samoilla mittausmenetelmillä mitattuna jokaisessa osallistuvassa maassa. SUNRISE Finland mahdollistaa Suomen mukanaolon kansainvälisessä tutkimuksessa. Lisäksi tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, mitkä yhteiskunnalliset ja perheeseen sekä lapseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä suomalaisten varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumiskäyttäytymiseen. Tutkimuksen tulokset edesauttavat terveellisten elintapojen ja sitä kautta terveellisen kasvun mahdollistamisessa tasavertaisemmin kaikille lapsille. Varhaisvuosien liikuntakäyttäytymisen tutkiminen on tärkeää koko väestön terveydenedistämisen kannalta.
SUNRISE Finland -pilottitutkimus
SUNRISE Finland -pilottitutkimus toteutettiin Folkhälsanin päiväkodeissa sekä muutamassa kunnallisessa päiväkodissa Etelä-Suomessa alkuvuonna 2022. Pilottitutkimuksessa testattiin SUNRISE-mittausten soveltuminen Suomen olosuhteisiin.
SUNRISE Finland -päätutkimus
Tutkimukseen osallistui yli 1 000 3–4-vuotiasta lasta huoltajineen Helsingin, Espoon, Turun, Kuopion ja Oulun seuduilta (kaupunki- ja maaseutupäiväkodeista) kesäkuun 2022 ja marraskuun 2023 välisenä aikana.
Kaikki SUNRISE Finland -pilottitutkimuksen mittaukset suoritetaan yhdessä koulutetun tutkimusryhmän jäsenen kanssa priorisoiden lapsen viihtyvyys ja pelillisistä testeistä nauttiminen. Mittaukset kestävät yhteensä n. 45-50 minuuttia/lapsi. Halutessaan lapsi voi keskeyttää mittaukset milloin tahansa.
Antropometria
Lapsen pituus, paino ja vyötärönympärys mitataan
Motoriset taidot
Karkeamotoriset taidot
Supine-timed up and go (STuG) -testi: Lapsi makaa patjalla selällään, kantapäät merkityn viivan takana. Annetusta merkistä lapsi nousee ylös, juoksee kolmen metrin päässä olevan viivan taakse ja takaisin.
Yhdellä jalalla seisominen: Lapsi seisoo yhdellä jalalla niin pitkään kuin mahdollista (enintään 30 sekuntia), kädet vapaasti sivuilla pitäen.
Vauhditon pituushyppy: Lapsi hyppää merkityltä viivalta molemmilla jaloilla samaan aikaan ponnistaen eteenpäin niin pitkälle kuin mahdollista, molemmille jaloille laskeutuen.
Käden puristusvoima: Lapsi puristaa kummallakin kädellä vuorotellen lapsille suunniteltua käden puristusvoimaa mittaavaa dynamometriä kolmen sekunnin ajan.
Hienomotoriset taidot
Pegboard: Lapsi asettaa nappuloita pelilaudalle yksi kerrallaan ja tämän jälkeen poistaa nappulat laudalta mahdollisimman nopeasti (testi suoritetaan erikseen molemmilla käsillä).
Kestävyyskunto
20 metrin sukkulajuoksu: Lapsi juoksee edestakaisin 20 metrin päässä toisistaan sijaitsevien viivojen välillä ääninauhan ohjeen mukaan.
Kognitio
Visuospatiaalinen työmuisti
Herra Muurahainen iPad-peli: Lapsi yrittää muistaa piirretyn muurahaishahmon päälle ilmestyvien värikkäiden täplien paikat.
Tarkkaavuuden säätely
Go/NoGo iPad-peli: Lapsi yrittää ottaa kiinni kaloja, mutta välttää koskemasta haikaloja.
Lisäksi lapsen ranteeseen (kellonomainen mittari) ja vyötärölle (kuminauhalla kiinnitettävä mittari) asetetaan liikemittarit, jotka mittaavat lapsen fyysistä aktiivisuutta. Mittarit asetetaan päiväkodissa mittauspäivänä ja lapset pitävät mittareita vähintään viiden päivän ajan myös nukkuessaan. Vyötäröllä oleva mittari otetaan pois suihkun, uimisen ja saunan ajaksi, ja ranteessa oleva mittari otetaan pois ainoastaan saunassa käydessä. Lapsen vanhempi/huoltaja saa sähköpostiinsa linkin liikemittaripäiväkirjaan.
Kyselyt vanhemmille
Tutkimukseen osallistuvat vanhemmat/huoltajat täyttävät 1-2 sähköistä kyselylomaketta, joiden täyttäminen kestää n. 15-20 min/kysely.
Kyselylomakkeissa kysytään mm. sosiodemografisia taustatietoja, elintapoja (liikunta, digitaalisen median käyttö, vuorokausirytmi), sekä lapsen ruokahalua, digitaalisen median käyttöä ja luonnossa liikkumista. Kyselyt sisältävät lisäksi seuraavat kaksi lasta koskevaa kyselyä:
Kysely lapsen fyysisen kunnosta – International Fitness Scale for Children (IFIS-child): vanhempi/huoltaja arvioi lapsen fyysistä kuntoa
Kysely lapsen unettomuusoireista – Pediatric Insomnia Severity Index (PISI): vanhempi/huoltaja arvioi lapsen unettomuusoireita.
SUNRISE Finland -tutkimuksessa mitataan 3–4-vuotiaiden lasten 24 tunnin liikuntakäyttäytymistä (liikkumista, paikallaanoloa ja unta) sekä motorisia ja kognitiivisia taitoja (työmuistia ja tarkkaavuuden säätelyä). Lisäksi selvitetään lasten liikuntakäyttäytymiseen mahdollisesti yhteydessä olevia tekijöitä (perheen taustatekijät kuten asuinpaikka ja koulutus sekä vanhempien mielen hyvinvointi ja elintavat).
Lasten mittaukset päiväkodissa
Kaikki lasten mittaukset ja testit tehdään yhdessä koulutetun tutkimusryhmän jäsenen kanssa. Lapsen viihtyminen ja pelillisistä testeistä nauttiminen laitetaan etusijalle mittauksia tehtäessä. Mittaukset kestävät yhteensä noin 20–40 minuuttia/lapsi. Lapsi voi halutessaan keskeyttää osallistumisen milloin tahansa. Mittauksiin ei liity normaalia arkielämää suurempia riskejä.
Motoriset taidot Karkeamotoriset taidot
Hienomotoriset taidot
Kognitiiviset taidot
Työmuisti
Tarkkaavuuden säätely
Pituus, paino ja vyötärönympärys
Mitataan koulutetun tutkimusryhmän jäsenen toimesta.
Liikkuminen, paikallaanolo ja uni
Vanhempien/huoltajien kyselyt
Tutkimukseen osallistuva vanhempi täyttää 1–2 sähköistä kyselylomaketta, joissa on kysymyksiä liittyen taustatietoihin (ikä, koulutus, tulotaso, perheen koostumus, asuinpaikka), omiin elintapoihin (liikunta, digitaalisen median käyttö, vuorokausirytmi) sekä lapsen ruokailuun, digitaalisen median käyttöön ja luonnossa liikkumiseen. Kyselylomakkeiden täyttäminen kestää noin 15–30 min/kysely. Yhteensä molempien kyselyiden täyttämiseen menee aikaa noin 45–60 minuuttia. Vanhempi voi jättää vastaamatta haluamiinsa kysymyksiin.
Kyselylomakkeet sisältävät lisäksi seuraavat kokonaisuudet mielenterveyteen liittyvistä oireista ja henkisestä hyvinvoinnista. Kysymme erilaisista negatiivisista ja positiivisista tuntemuksista yleisesti käytössä olevien kyselyiden avulla.
Mielen hyvinvoinnin kyselylomakkeet Kyselyt mittaavat oireiden esiintyvyyttä alla olevista aiheista.
Masennusoirekysely – Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D) kartoittaa masennusoireiden esiintyvyyttä viimeisen viikon aikana
Ahdistuneisuusoirekysely – Generalized Anxiety Disorder 7-item Scale (GAD-7) kartoittaa ahdistuneisuusoireiden esiintyvyyttä viimeisen kahden viikon aikana
Stressioirekysely – Perceived stress scale (PSS-10) kartoittaa missä määrin elämäntilanteita pidettiin stressaavina viimeisen kuukauden aikana
Unettomuusoireiden kysely – Insomnia Severity Index (ISI) kartoittaa koettuja univaikeuksia kahden edellisen viikon aikana
Älypuhelimen käyttöön liittyvä kysely – No Mobile Phone Phobia Questionnaire (NMP-Q) kartoittaa epämukavuuden, hermostuneisuuden ja ahdistuneisuuden tunteita aiheutuen siitä, ettei älypuhelin ole saatavilla
Sosiaalisen median käyttöön liittyvä kysely – Social Media Self-control Failure (SMSCF) arvioi sosiaalisen median käytön itsehallintaa
Onnellisuuskysely – Subjective Happiness Scale (SHS) arvioi onnellisuuden kokemusta
Lasta koskevat kyselyt Kysely lapsen fyysisestä kunnosta – International Fitness Scale for Children (IFIS-child) vanhempi/huoltaja arvioi lapsen fyysistä kuntoa
Kysely lapsen unettomuusoireista – Pediatric Insomnia Severity Index (PISI) vanhempi/huoltaja arvioi lapsen unettomuusoireita
Kysely lapsen hyvinvoinnista – Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) vanhempi/huoltaja arvioi lapsen tunne-elämän oireita, käytösoireita, tarkkaavaisuutta, kaverisuhteiden ongelmia ja lapsen vahvuuksia (prososiaalisuus) sekä mahdollisten oireiden tai vaikeuksien vaikutusta lapsen elämään
Ympäristön piirteet Osoitetietojen sekä tutkimukseen osallistuvien lasten päiväkodin sijainnin perusteella tutkimme muun muassa sitä, miten ympäristö vaikuttaa lasten liikuntakäyttäytymiseen. Analyyseissä käytetään apuna GIS (Geographic Information System) -paikkatietojärjestelmää yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Sen avulla määritetään erilaisia ympäristön piirteitä, kuten luontoympäristöä ja rakennettua ympäristöä. Esimerkiksi asuin- ja päiväkotiympäristön vihreyden määrää voidaan mitata paikkatietomenetelmillä.
Jatkotutkimukset
Rekisteritutkimukset Kansallisista rekistereistä haetaan myöhemmin tietoja viranomaisluvalla täydentämään tutkimuksessa kerättyjä tietoja. Lasten ja vanhempien taustatietoja (esim. koulutus ja asuinpaikkakunta) sekä terveyteen liittyviä tietoja (esim. sairaudet) voidaan hakea muiden muassa seuraavilta rekisterinpitäjiltä: Digi- ja väestötietovirasto, Kansaneläkelaitos (KELA) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rekisteritutkimuksista tiedotetaan tarkemmin sähköpostiviestillä ja tutkimuksen nettisivuilla sitten, kun ne ovat ajankohtaisia. Rekisteritutkimuksiin osallistumisesta on mahdollista kieltäytyä.
Seurantatutkimukset Tutkimukseen osallistuneille vanhemmille ja lapsille voidaan myöhemmin lähettää kutsuja seurantatutkimuksiin. Seurantatutkimuksissa tutkitaan muun muassa lasten liikuntakäyttäytymistä sitten, kun he ovat vanhempia (esim. kouluiässä). Seurantatutkimuksiin osallistumisesta on mahdollista kieltäytyä.
Yhdellä jalalla seisominen: Lapsi seisoo yhdellä jalalla niin pitkään kuin mahdollista (enintään 30 sekuntia), kädet vapaasti sivuillaan pitäen.
Supine-timed up and go (STuG) -testi: Lapsi makaa patjalla selällään, kantapäät merkityn viivan takana. Annetusta merkistä lapsi nousee ylös, juoksee kolmen metrin päässä olevan viivan taakse ja takaisin.
Käden puristusvoima: Lapsi puristaa kummallakin kädellä vuorotellen lapsille suunniteltua käden puristusvoimaa mittaavaa dynamometriä kolmen sekunnin ajan.
Herra Muurahainen iPad-peli: Lapsi yrittää muistaa piirretyn muurahaishahmon päälle ilmestyvien värikkäiden täplien paikat.
Lapsen ranteeseen (kellonomainen mittari) ja vyötärölle (kuminauhalla kiinnitettävä mittari) asetetaan liikemittarit, jotka mittaavat lapsen fyysistä aktiivisuutta. Mittarit asetetaan päiväkodissa mittauspäivänä, ja toivomme lapsen pitävän mittareita seitsemän päivän ajan, myös nukkuessaan. Mittarit voi pitää joko vaatteiden alla tai vaatteiden päällä. Vyötäröllä oleva mittari otetaan pois vesiaktiviteettien, suihkun ja saunan ajaksi, ja ranteessa oleva mittari otetaan pois ainoastaan saunassa käydessä.
Nappulapeli (Pegboard): Lapsi asettaa nappuloita pelilaudalle yksi kerrallaan ja tämän jälkeen poistaa nappulat laudalta mahdollisimman nopeasti (testi suoritetaan erikseen molemmilla käsillä).
Vauhditon pituushyppy: Lapsi hyppää merkityltä viivalta molemmilla jaloilla samaan aikaan ponnistaen eteenpäin niin pitkälle kuin mahdollista, molemmille jaloille laskeutuen.
Go/NoGo iPad-peli: Lapsi yrittää ottaa kiinni kaloja, mutta välttää koskemasta haikaloja.
