
SUNRISE Finland
Tutkimuksemme
SUNRISE Finland -tutkimus tutkii varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumiskäyttäytymistä, motorisia ja kognitiivisia taitoja, ylipainon esiintyvyyttä ja hyvinvointia. Osana kansainvälistä SUNRISE-tutkimusta selvitämme, kuinka suuri osa lapsista maailmanlaajuisesti täyttää Maailman terveysjärjestön (WHO) varhaisvuosien suositukset fyysiselle aktiivisuudelle, paikallaanololle (mukaan lukien ruutuaika) ja nukkumiselle.
Suomessa tutkimme lisäksi liikkumiskäyttäytymisen kaupunki-maaseutu- ja sukupuolieroja sekä sosioekonomisten ja asuinympäristöön liittyvien tekijöiden sekä vanhempien henkisen hyvinvoinnin merkitystä lasten fyysiselle aktiivisuudelle, paikallaanololle ja nukkumiselle. Tuloksemme auttavat edistämään terveellistä liikkumiskäyttäytymistä jo varhaisesta iästä alkaen ja varmistamaan kaikille lapsille tasa-arvoisempia mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja kehitykseen.
SUNRISE Finland -tutkimukseen osallistui yli 1 000 3- ja 4-vuotiasta lasta ja heidän lähes 1 500 huoltajaansa vuosina 2022 ja 2023 Suomen viidessä kaupungissa ja maaseutualueilla.
Tämä tutkimus on osa kansainvälistä SUNRISE-tutkimusta, jossa on mukana yli 60 maata ympäri maailman. Kansainvälisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka suuri osuus 3- ja 4-vuotiasta lapsista täyttää Maailman terveysjärjestö WHO:n varhaisvuosien liikkumiskäyttäytymisen eli liikkumisen, paikallaanolon (mukaan lukien ruutuajan) ja nukkumisen suositukset eri puolilla maailmaa. Tutkimuksessa tutkitaan myös lasten motorisia ja kognitiivisia taitoja sekä ylipainon esiintyvyyttä. SUNRISE Finland -tutkimus selvittää lisäksi lasten liikkumiskäyttäytymiseen yhteydessä olevia tekijöitä yhteiskunnan, perheen ja yksilön tasoilla. Keskitymme erityisesti kaupunki-maaseutueroihin, sosioekonomisiin ja ympäristöön liittyviin (kuten luonto ja rakennettu ympäristö) tekijöihin sekä sukupuolieroihin. Tutkimme myös vanhempien henkisen hyvinvoinnin, perheliikunnan ja luonnossa liikkumisen merkitystä. Myös lasten motorisiin ja kognitiivisiin taitoihin, ylipainoon ja psykososiaaliseen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä selvitetään.
Tutkimus koostuu pilottitutkimuksesta ja päätutkimuksesta. Suomen pilottitutkimus suoritettiin alkuvuodesta 2022 pääasiassa Folkhälsanin varhaiskasvatusyksiköissä Etelä-Suomessa. Suomen päätutkimukseen osallistui yli 1 000 3–4-vuotiasta lasta huoltajineen Helsingin, Espoon, Turun, Kuopion ja Oulun seuduilta kaupunki- ja maaseutupäiväkodeista kesäkuun 2022 ja marraskuun 2023 välisenä aikana.
Kansainvälinen SUNRISE-tutkimus on ensimmäinen tutkimus, joka tuottaa maailmanlaajuista tietoa pienten lasten liikkumisesta, paikallaanolosta, unesta sekä motorisista ja kognitiivisista taidoista samoilla mittausmenetelmillä mitattuna jokaisessa osallistuvassa maassa. SUNRISE Finland mahdollistaa Suomen mukanaolon kansainvälisessä tutkimuksessa. Lisäksi tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, mitkä yhteiskunnalliset ja perheeseen sekä lapseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä suomalaisten varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumiskäyttäytymiseen. Tutkimuksen tulokset edesauttavat terveellisten elintapojen ja sitä kautta terveellisen kasvun mahdollistamisessa tasavertaisemmin kaikille lapsille. Varhaisvuosien liikuntakäyttäytymisen tutkiminen on tärkeää koko väestön terveydenedistämisen kannalta.

SUNRISE Finland seurantatutkimus 2026–2027: kouluikä
Liikkuminen, paikallaanolo, nukkuminen ja digitaalisen median käyttö varhaislapsuudesta kouluikään: yhteydet terveyteen ja hyvinvointiin
Seurantatutkimus 2026–2027: kouluikä
Liikkuminen, paikallaanolo, nukkuminen ja digitaalisen median käyttö varhaislapsuudesta kouluikään: yhteydet terveyteen ja hyvinvointiin
Tutkimukseen osallistuville: Tutkimustiedote
SUNRISE Finland -tutkimuksen tietosuojailmoitus
Ensimmäinen SUNRISE Finland -seurantatutkimus toteutetaan vuosina 2026–2027, jolloin tutkimuksen alkuvaiheeseen osallistuneet lapset ovat noin 7–8-vuotiaita. Seurantatutkimukseen kutsutaan kaikki lapset, jotka osallistuivat tai kutsuttiin mukaan tutkimuksen alkuvaiheeseen vuosina 2022–2023.
Lapsen vuorokauteen kuuluu liikkumista, nukkumista ja paikallaanoloa. Nämä arjen käyttäytymiset ovat tärkeitä kasvulle, oppimiselle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluun siirtyminen on merkittävä elämänvaihe, joka muuttaa lapsen päivittäisiä rutiineja. Tiedämme kuitenkin edelleen melko vähän siitä, miten lasten liikkuminen, nukkuminen ja paikallaanolo muuttuvat varhaislapsuudesta kouluikään ja miten ne ovat yhteydessä lasten terveyteen ja hyvinvointiin.
Seurantatutkimuksen avulla selvitetään, miten lasten päivittäiset liikunta-, paikallaanolo- ja nukkumistottumukset sekä digitaalisten laitteiden käyttö muuttuvat varhaislapsuudesta kouluikään ja miten ne ovat yhteydessä lasten kasvuun, psykososiaaliseen hyvinvointiin ja toiminnanohjaukseen (työmuistiin ja tarkkaavaisuuteen). Tutkimuksessa tarkastellaan myös huoltajien hyvinvointia, liikkumista, paikallaanoloa, nukkumista, digitaalisen median käyttöä sekä näihin liittyviä tekijöitä. Lisäksi tutkimme perheeseen, elinympäristöön ja elintapoihin liittyviä tekijöitä, kuten sosioekonominen asema, vuorokausirytmi, asuinympäristö, luonnossa liikkuminen, luontokäynnit, ulkona leikkiminen sekä syömiskäyttäytyminen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan pitkällä aikavälillä edistää lasten, huoltajien ja perheiden hyvinvointia.
Seurantatutkimuksen eteneminen on kuvattu alla olevassa infografissa:
Mittaukset
Tutkimus toteutetaan kotona. Osallistujien on mahdollista osallistua joko kaikkiin tai vain tiettyihin tutkimuksen osioihin.
Liikemittarit
Lapset pitävät vyötäröllä (kuminauhalla kiinnitettävä mittari) ja huoltajat ranteessa (kellonomainen mittari) liikemittareita, jotka mittaavat fyysistä aktiivisuutta, nukkumista ja paikallaanoloa. Mittarit ja niiden käyttöön liittyvät ohjeet lähetään postitse kotiin, ja toivomme, että mittareita pidetään seitsemän kokonaisen vuorokauden ajan, myös nukkuessa. Mittarit voi pitää joko vaatteiden alla tai vaatteiden päällä. Lapsen vyötäröllä oleva mittari otetaan pois vesiaktiviteettien, suihkun ja saunan ajaksi, ja huoltajan ranteessa oleva mittari otetaan pois ainoastaan saunassa käydessä.
Liikemittaripäiväkirja
Huoltaja täyttää seitsemän päivän ajan päiväkirjaan sekä omat että lapsen päivittäiset nukkumaanmeno- ja heräämisajat, mahdolliset sairauspäivät, koulu- tai työpäivät sekä aterioiden ajankohdat.
Kehon koostumusmittaukset
Huoltaja/huoltajat mittaavat tai ilmoittavat oman ja lapsen pituuden, painon ja vyötärönympäryksen. Tarvittava mittanauha ja ohjeet toimitetaan kotiin.
Huoltajan kyselylomake (paperilla tai digitaalisesti)
Kyselyssä kerätään tietoja lapsen ja huoltajan taustatekijöistä, hyvinvoinnista, sosiaalisesta hyvinvoinnista, digitaalisen median käytöstä ja arjen toimintakyvystä sekä perheeseen ja elinympäristöön liittyvistä tekijöistä. Seurantatutkimus sisältää paljon samoja kysymyksiä kuin tutkimuksen aloitusvaiheessa, kun lapsi oli varhaiskasvatusikäinen. Huoltajalla on mahdollisuus jättää vastaamatta haluamiinsa kysymyksiin. Kyselylomake koostuu kahdesta osasta: toisessa osassa kysytään huoltajaan liittyviä asioita ja toisessa osassa lapseen liittyviä asioita. Molempien osien täyttämiseen kuluu yhteensä aikaa noin 30 minuuttia. Riittää, että yksi huoltajista täyttää lasta koskevan osion.
Kyselylomake sisältää seuraavat lapsen ja huoltajan hyvinvointiin, arkeen ja digitaalisen median käyttöön liittyvät kokonaisuudet:
Huoltajan hyvinvointi ja kognitiivinen toimintakyky
Masennusoirekysely – Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D) kartoittaa huoltajan masennusoireiden esiintyvyyttä viimeisen viikon aikana.
Ahdistuneisuusoirekysely – Generalized Anxiety Disorder 7-item Scale (GAD-7) kartoittaa huoltajan ahdistuneisuusoireiden esiintyvyyttä viimeisen kahden viikon aikana.
Koetun stressin kysely – Perceived Stress Scale (PSS-10) kartoittaa huoltajan kokemaa stressiä ja elämän tilanteiden kuormittavuutta viimeisen kuukauden aikana.
Unettomuuskysely – Insomnia Severity Index (ISI) kartoittaa huoltajan koettuja univaikeuksia kahden edellisen viikon aikana.
Vanhemmuuden uupumuskysely – Brief Parental Burnout Scale (BPBS) kartoittaa vanhemmuuteen liittyvää kuormittuneisuutta, emotionaalista uupumusta ja vanhemmuuden voimavarojen riittävyyttä.
Arjen kognitiivisen toimintakyvyn kysely – Cognitive Failures Questionnaire (CFQ 2.0) kartoittaa arjen tarkkaavaisuus-, muisti- ja toiminnanohjaushaasteita.
Resilienssikysely – CD-RISC10 arvioi vanhemman psyykkisiä voimavaroja ja kykyä selviytyä vastoinkäymisistä. Se mittaa muun muassa sopeutumiskykyä haastaviin tilanteisiin, sinnikkyyttä, stressistä selviytymistä sekä kykyä palautua vaikeista kokemuksista.
Itsetuntokysely – Rosenberg Self-Esteem Scale (RSES) sisältää väittämiä, jotka liittyvät huoltajan käsitykseen itsestään. Kysely kartoittaa muun muassa kokemusta omasta arvosta, myönteistä suhtautumista itseen ja yleistä itsetuntoa.
Lapsi-huoltajasuhteen kysely – Child-Parent Relationship Scale, Short Form (CPRS-SF) kartoittaa huoltajan ja lapsen välisen suhteen laatua.
Yksinäisyyskysely – kartoittaa huoltajan sosiaalisen ja emotionaalisen yksinäisyyden kokemuksia. Kysely on kehitetty Turun yliopistossa UCLA Loneliness Scale -mittaria mukaillen.
Lapsen hyvinvointi ja käyttäytyminen
Psykososiaalisen hyvinvoinnin kysely – Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ), huoltaja arvioi lapsen hyvinvointia, käyttäytymistä ja sosiaalisia vahvuuksia.
Kysely lapsen unettomuusoireista – Pediatric Insomnia Severity Index (PISI), huoltaja arvioi lapsen unettomuusoireita.
Elämänlaatukysely – KIDSCREEN-10, huoltaja arvioi lapsen terveyteen liittyvää elämänlaatua.
Yksinäisyyskysely – huoltaja arvioi lapsen sosiaalisen ja emotionaalisen yksinäisyyden kokemuksia. Kysely on kehitetty Turun yliopistossa UCLA Loneliness Scale -mittaria mukaillen.
Digitaalisen median käyttö
Sosiaalisen median käyttöön liittyvä kysely – Social Media Self-control Failure (SMSCF) arvioi huoltajan sosiaalisen median käytön itsehallintaa.
Älypuhelimen käyttöön liittyvä kysely – No Mobile Phone Phobia Questionnaire (NMP-Q) kartoittaa huoltajan epämukavuuden, hermostuneisuuden ja ahdistuneisuuden tunteita aiheutuen siitä, ettei älypuhelin ole saatavilla.
Digimedian ongelmakäytön kysely – Problematic Media Use Measure (PMUM), huoltaja arvioi lapsen digitaalisen median ongelmallista käyttöä.
Teknologian aiheuttaman häiriön kysely (technoference) – Parental Phubbing Scale (PPS) kartoittaa, kuinka usein puhelimen tai muiden digilaitteiden käyttö häiritsee huoltajan ja lapsen yhdessäoloa ja vuorovaikutusta.
Ruutumedian käyttökysely – SCREENS-Q, huoltaja raportoi lapsen vapaa-ajan ruutumedian käyttöä ja siihen liittyviä tapoja.
Lapsen pelilliset etätehtävät
Lapsi osallistuu tutkimushenkilökunnan kanssa toteutettavaan tehtäväkokonaisuuteen, joka koostuu kahdesta pelillisestä tehtävästä. Molempien tehtävien suorittaminen kestää noin 5 minuuttia. Huoltaja on mukana etäyhteyden aikana.
Pää-varpaat-polvet-olkapää-tehtävässä lapsi kuuntelee tutkijan antamia ohjeita ja reagoi niihin yksinkertaisten liikkeiden avulla, kuten koskemalla päätään tai varpaitaan. Tehtävän aikana lapsen tulee muistaa annettuja sääntöjä ja toimia niiden mukaisesti. Tehtävän avulla arvioidaan lapsen tarkkaavaisuutta, työmuistia, itsesäätelyä ja joustavuutta.
Numerotehtävässä lapsi kuuntelee numerosarjoja ja toistaa niitä eri tavoin annettujen ohjeiden mukaan. Tehtävä mittaa lyhytkestoista muistia ja muistettavan tiedon käsittelyä (työmuistia).
Ympäristön piirteet
Osoitetietojen perusteella tutkimme muun muassa sitä, miten asuinympäristö on yhteydessä lasten hyvinvointiin, käyttäytymiseen ja elämäntapoihin. Analyyseissä käytetään GIS (Geographic Information System) -paikkatietomenetelmiä yhteistyössä Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) tutkijoiden kanssa. Paikkatietomenetelmien avulla määritetään erilaisia asuinympäristön piirteitä, kuten luonto- ja viheralueiden määrää, rakennettua ympäristöä sekä kaupunki- ja maaseutuympäristöjen ominaisuuksia. Lisäksi kyselyssä kartoitetaan kodin pihan vihreyttä, sekä lapsen ja huoltajan luontosuhdetta.
Jatkotutkimukset
Rekisteritutkimukset
Kansallisista rekistereistä haetaan myöhemmin tietoja viranomaisluvalla täydentämään tutkimuksessa kerättyjä tietoja. Lasten ja vanhempien taustatietoja (esim. koulutus ja asuinpaikkakunta) sekä terveyteen liittyviä tietoja (esim. sairaudet) voidaan hakea muiden muassa seuraavilta rekisterinpitäjiltä: Digi- ja väestötietovirasto, Kansaneläkelaitos (KELA) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rekisteritutkimuksista tiedotetaan tarkemmin sähköpostiviestillä ja tutkimuksen nettisivuilla sitten, kun ne ovat ajankohtaisia. Rekisteritutkimuksiin osallistumisesta on mahdollista kieltäytyä.
Tulevat seurantatutkimukset
Tutkimukseen osallistuneille vanhemmille ja lapsille voidaan myöhemmin lähettää kutsuja uusiin seurantatutkimuksiin. Seurantatutkimuksissa tutkitaan muun muassa lasten liikuntakäyttäytymistä sitten, kun he ovat vanhempia. Seurantatutkimuksiin osallistumisesta on mahdollista kieltäytyä.

SUNRISE Finland -päätutkimus
Tutkimukseen osallistui yli 1 000 3–4-vuotiasta lasta huoltajineen Helsingin, Espoon, Turun, Kuopion ja Oulun kaupungeista ja läheisiltä maaseutualueilta kesäkuun 2022 ja marraskuun 2023 välisenä aikana.
Lue SUNRISE Finland -päätutkimuksen tiestosuojailmoitus
SUNRISE Finland -tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa mitattiin 3–4-vuotiaiden lasten 24 tunnin liikuntakäyttäytymistä (liikkumista, paikallaanoloa ja unta) sekä motorisia ja kognitiivisia taitoja (työmuistia ja tarkkaavuuden säätelyä). Lisäksi selvitetään lasten liikuntakäyttäytymiseen mahdollisesti yhteydessä olevia tekijöitä (perheen taustatekijät kuten asuinpaikka ja koulutus sekä vanhempien mielen hyvinvointi ja elintavat).
Lasten mittaukset päiväkodissa
Kaikki lasten mittaukset ja testit suoritettiin yhdessä koulutetun tutkimusryhmän jäsenen kanssa. Lapsen viihtyminen ja pelillisistä testeistä nauttiminen laitettiin etusijalle mittauksia tehtäessä. Mittaukset kestivät yhteensä noin 20–40 minuuttia/lapsi. Lapsi oli halutessaan mahdollisuus keskeyttää osallistumisen milloin tahansa. Mittauksiin ei liittynyt normaalia arkielämää suurempia riskejä.
Vanhempien/huoltajien kyselyt
Tutkimukseen osallistuva huoltaja täytti 1–2 sähköistä kyselylomaketta, joissa oli kysymyksiä liittyen taustatietoihin (ikä, koulutus, tulotaso, perheen koostumus, asuinpaikka), omiin elintapoihin (liikunta, digitaalisen median käyttö, vuorokausirytmi) sekä lapsen ruokailuun, digitaalisen median käyttöön ja luonnossa liikkumiseen. Huoltajalla oli mahdollisuus jättää vastaamatta haluamiinsa kysymyksiin.
Kyselylomakkeet sisälsivät lisäksi seuraavat kokonaisuudet mielenterveyteen liittyvistä oireista ja henkisestä hyvinvoinnista. Kysyimme erilaisista negatiivisista ja positiivisista tuntemuksista yleisesti käytössä olevien kyselyiden avulla.
Mielen hyvinvoinnin kyselylomakkeet
Kyselyt mittaavat oireiden esiintyvyyttä alla olevista aiheista.
Masennusoirekysely – Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D) kartoittaa masennusoireiden esiintyvyyttä viimeisen viikon aikana
Ahdistuneisuusoirekysely – Generalized Anxiety Disorder 7-item Scale (GAD-7) kartoittaa ahdistuneisuusoireiden esiintyvyyttä viimeisen kahden viikon aikana
Stressioirekysely – Perceived stress scale (PSS-10) kartoittaa missä määrin elämäntilanteita pidettiin stressaavina viimeisen kuukauden aikana
Unettomuusoireiden kysely – Insomnia Severity Index (ISI) kartoittaa koettuja univaikeuksia kahden edellisen viikon aikana
Älypuhelimen käyttöön liittyvä kysely – No Mobile Phone Phobia Questionnaire (NMP-Q) kartoittaa epämukavuuden, hermostuneisuuden ja ahdistuneisuuden tunteita aiheutuen siitä, ettei älypuhelin ole saatavilla
Sosiaalisen median käyttöön liittyvä kysely – Social Media Self-control Failure (SMSCF) arvioi sosiaalisen median käytön itsehallintaa
Onnellisuuskysely – Subjective Happiness Scale (SHS) arvioi onnellisuuden kokemusta
Lasta koskevat kyselyt
Kysely lapsen fyysisestä kunnosta – International Fitness Scale for Children (IFIS-child) vanhempi/huoltaja arvioi lapsen fyysistä kuntoa
Kysely lapsen unettomuusoireista – Pediatric Insomnia Severity Index (PISI) vanhempi/huoltaja arvioi lapsen unettomuusoireita
Kysely lapsen hyvinvoinnista – Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) vanhempi/huoltaja arvioi lapsen tunne-elämän oireita, käytösoireita, tarkkaavaisuutta, kaverisuhteiden ongelmia ja lapsen vahvuuksia (prososiaalisuus) sekä mahdollisten oireiden tai vaikeuksien vaikutusta lapsen elämään
Ympäristön piirteet
Osoitetietojen sekä tutkimukseen osallistuvien lasten päiväkodin sijainnin perusteella tutkimme muun muassa sitä, miten ympäristö vaikuttaa lasten liikuntakäyttäytymiseen. Analyyseissä käytetään apuna GIS (Geographic Information System) -paikkatietojärjestelmää yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Sen avulla määritetään erilaisia ympäristön piirteitä, kuten luontoympäristöä ja rakennettua ympäristöä. Esimerkiksi asuin- ja päiväkotiympäristön vihreyden määrää voidaan mitata paikkatietomenetelmillä.
Jatkotutkimukset
Rekisteritutkimukset
Kansallisista rekistereistä haetaan myöhemmin tietoja viranomaisluvalla täydentämään tutkimuksessa kerättyjä tietoja. Lasten ja vanhempien taustatietoja (esim. koulutus ja asuinpaikkakunta) sekä terveyteen liittyviä tietoja (esim. sairaudet) voidaan hakea muiden muassa seuraavilta rekisterinpitäjiltä: Digi- ja väestötietovirasto, Kansaneläkelaitos (KELA) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rekisteritutkimuksista tiedotetaan tarkemmin sähköpostiviestillä ja tutkimuksen nettisivuilla sitten, kun ne ovat ajankohtaisia. Rekisteritutkimuksiin osallistumisesta on mahdollista kieltäytyä.
Seurantatutkimukset
Tutkimukseen osallistuneille vanhemmille ja lapsille voidaan myöhemmin lähettää kutsuja seurantatutkimuksiin. Seurantatutkimuksissa tutkitaan muun muassa lasten liikuntakäyttäytymistä sitten, kun he ovat vanhempia (esim. kouluiässä). Seurantatutkimuksiin osallistumisesta on mahdollista kieltäytyä. Ensimmäinen seurantatutkimus alkaa vuonna 2026.

SUNRISE Finland -pilottitutkimus
SUNRISE Finland -pilottitutkimus toteutettiin Folkhälsanin päiväkodeissa sekä muutamassa kunnallisessa päiväkodissa Etelä-Suomessa alkuvuonna 2022. Pilottitutkimuksessa testattiin SUNRISE-mittausten soveltuminen Suomen olosuhteisiin.
Lue SUNRISE Finland -pilottitutkimuksen tietosuojailmoitus
Lasten mittaukset päiväkodissa
Kaikki SUNRISE Finland -pilottitutkimuksen mittaukset suoritetaan yhdessä koulutetun tutkimusryhmän jäsenen kanssa priorisoiden lapsen viihtyvyys ja pelillisistä testeistä nauttiminen. Mittaukset kestävät yhteensä n. 45-50 minuuttia/lapsi. Halutessaan lapsi voi keskeyttää mittaukset milloin tahansa.
Antropometria
Lapsen pituus, paino ja vyötärönympärys mitataan
Motoriset taidot
Karkeamotoriset taidot
Supine-timed up and go (STuG) -testi: Lapsi makaa patjalla selällään, kantapäät merkityn viivan takana. Annetusta merkistä lapsi nousee ylös, juoksee kolmen metrin päässä olevan viivan taakse ja takaisin.
Yhdellä jalalla seisominen: Lapsi seisoo yhdellä jalalla niin pitkään kuin mahdollista (enintään 30 sekuntia), kädet vapaasti sivuilla pitäen.
Vauhditon pituushyppy: Lapsi hyppää merkityltä viivalta molemmilla jaloilla samaan aikaan ponnistaen eteenpäin niin pitkälle kuin mahdollista, molemmille jaloille laskeutuen.
Käden puristusvoima: Lapsi puristaa kummallakin kädellä vuorotellen lapsille suunniteltua käden puristusvoimaa mittaavaa dynamometriä kolmen sekunnin ajan.
Hienomotoriset taidot
Pegboard: Lapsi asettaa nappuloita pelilaudalle yksi kerrallaan ja tämän jälkeen poistaa nappulat laudalta mahdollisimman nopeasti (testi suoritetaan erikseen molemmilla käsillä).
Kestävyyskunto
20 metrin sukkulajuoksu: Lapsi juoksee edestakaisin 20 metrin päässä toisistaan sijaitsevien viivojen välillä ääninauhan ohjeen mukaan.
Kognitio
Visuospatiaalinen työmuisti
Herra Muurahainen iPad-peli: Lapsi yrittää muistaa piirretyn muurahaishahmon päälle ilmestyvien värikkäiden täplien paikat.
Tarkkaavuuden säätely
Go/NoGo iPad-peli: Lapsi yrittää ottaa kiinni kaloja, mutta välttää koskemasta haikaloja.
Lisäksi lapsen ranteeseen (kellonomainen mittari) ja vyötärölle (kuminauhalla kiinnitettävä mittari) asetetaan liikemittarit, jotka mittaavat lapsen fyysistä aktiivisuutta. Mittarit asetetaan päiväkodissa mittauspäivänä ja lapset pitävät mittareita vähintään viiden päivän ajan myös nukkuessaan. Vyötäröllä oleva mittari otetaan pois suihkun, uimisen ja saunan ajaksi, ja ranteessa oleva mittari otetaan pois ainoastaan saunassa käydessä. Lapsen vanhempi/huoltaja saa sähköpostiinsa linkin liikemittaripäiväkirjaan.
Kyselyt vanhemmille
Tutkimukseen osallistuvat vanhemmat/huoltajat täyttävät 1-2 sähköistä kyselylomaketta, joiden täyttäminen kestää n. 15-20 min/kysely.
Kyselylomakkeissa kysytään mm. sosiodemografisia taustatietoja, elintapoja (liikunta, digitaalisen median käyttö, vuorokausirytmi), sekä lapsen ruokahalua, digitaalisen median käyttöä ja luonnossa liikkumista. Kyselyt sisältävät lisäksi seuraavat kaksi lasta koskevaa kyselyä:
Kysely lapsen fyysisen kunnosta – International Fitness Scale for Children (IFIS-child): vanhempi/huoltaja arvioi lapsen fyysistä kuntoa
Kysely lapsen unettomuusoireista – Pediatric Insomnia Severity Index (PISI): vanhempi/huoltaja arvioi lapsen unettomuusoireita.
Tutustu tieteellisiin julkaisuihimme täältä
Ota yhteyttä

Sampo Putkuri
Research Assistant
Public Health Research Program





