(Uusille) Osallistujille
Suomessa on tänä päivänä noin 50 000 tyypin 1 diabetesta sairastavaa henkilöä. Pitkä diabeteksen kesto sekä ikääntyminen lisäävät riskiä sairastua diabeteksen lisäsairauksiin: munuaissairauteen, sydän- ja verisuonitauteihin, silmänpohja- ja hermostosairauksiin.
On arvioitu, että jopa kolmasosa tyypin 1 diabetesta sairastavista sairastuu munuaissairauteen elämänsä aikana. Tutkimusten perusteella diabeteksen munuaissairauteen liittyy huomattavasti lisääntynyt riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Diabeteksen munuaissairaus voidaan diagnosoida virtsaan erittyvän albumiinimäärän perusteella. Munuaissairausluokan määrittämiseen tarvitaan yleensä vähintään kaksi raja-arvon ylittävää virtsankeräysnäytettä.
Diabetesta sairastavien henkilöiden omilla elintavoilla on myös suuri merkitys diabeteksen lisäsairauksien etenemisen kannalta. Kuten valtaväestössä, tupakointi, liikunnan puute ja ylipaino ovat myös diabetesta sairastavien merkittäviä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Myös perimällä saattaa olla merkitystä, sillä tietyissä suomalaisissa perheissä diabeteksen lisäsairaudet näyttävät olevan tavanomaista yleisempiä. Tyypin 1 diabetesta sairastavien terveydentilan aktiivinen seuranta on ensiarvoisen tärkeää, sillä ajoissa aloitettu lääkitys ja elämäntapamuutokset voivat hidastaa tai jopa ehkäistä munuaissairauden etenemistä.
Mikä on FinnDiane-tutkimus?
Vuonna 1997 perustettu FinnDiane-tutkimusprojekti on tyypin 1 diabeteksen seurantatutkimus, jonka pääasiallisena tavoitteena on selvittää geeniperimän ja ympäristötekijöiden osuutta diabeteksen lisäsairauksien synnyssä.
FinnDiane-tutkimus on Husin sisätautien klinikan, Folkhälsanin tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston ja koko Suomen kattavan sairaala- ja terveyskeskusverkoston yhteistyöprojekti. FinnDiane-tutkimuksen perusti professori Per-Henrik Groop ja nykyisinä vastuullisina johtajina toimivat dosentti Niina Sandholm ja apulaisprofessori Lena Thorn.
FinnDiane-projektista vastaava tutkimusryhmä toimii Helsingin Biomedicumissa (Folkhälsanin tutkimuskeskus) Meilahden sairaala-alueella. Tutkimusryhmään kuuluu tällä hetkellä yli neljäkymmentä eri erikoisalan osaajaa: lääkäreitä, bioinformaatikkoja, geneetikkoja, molekyylibiologeja, hoitajia, tutkijoita ja eri alojen opiskelijoita. FinnDiane-tutkimus tekee myös tiivistä yhteistyötä korkeatasoisten kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa. FinnDiane-tutkimusryhmä on julkaissut viimeisten 25-vuoden aikana yli 350 artikkelia kansainvälisesti arvostetuissa tiedelehdissä. FinnDiane-tutkimuksesta on vuoteen 2025 mennessä julkaistu 31 väitöskirjaa diabeteksen lisäsairauksiin liittyen.
Kuka voi osallistua?
Pääsääntöisesti tutkimme suomalaisia aikuisia (>18 vuotta), jotka sairastavat tyypin 1 diabetesta: 1) Diabetes puhjennut alle 40 vuoden iässä ja 2) Insuliinihoito aloitettu vuoden sisällä diabeteksen toteamisesta. Joissakin tapauksissa tutkimme myös tyypin 1 diabetesta sairastavien lähisukulaisia ja terveitä verrokkeja. FinnDiane-tutkimukseen on vuoteen 2025 mennessä osallistunut jo noin 8 000 suomalaista tyypin 1 diabetesta sairastavaa henkilöä, mikä tekee siitä yhden maailman suurimmista tyypin 1 diabeteksen tutkimusaineistoista.
Missä ja milloin?
Perus- ja seurantatutkimuksiin osallistuvat henkilöt voivat osallistua tutkimuskäynnille Helsingissä, Meilahden sairaala-alueella, FinnDiane-tutkimuksen tutkimustiloissa. Seurantatutkimukset pyritään järjestämään keskimäärin 3–5 vuoden välein.
Mitä osallistumisesta hyötyy?
FinnDiane-tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. FinnDiane-käynnillä tutkittavilta otetaan verinäytteitä ja he täyttävät erilaisia haastattelulomakkeita (esim. elintavat, liikunta, ravitsemus). Tutkimukseen osallistuvat saavat monipuolista tietoa yleisestä terveydentilastaan. Näitä tietoja voidaan myös hyödyntää omassa diabeteksen seurannassa. Kliininen tutkimus vastaa diabeteksen määräaikaistarkastusta. Käynnillä mitataan mm. pituus, paino, vyötärön ja lantion ympärys, verenpaine, sokeritasapaino (HbA1c) ja veren rasva-arvot. Munuaistoiminnan määrittämiseksi tutkittavat keräävät joko vuorokausi- tai yövirtsan.
Helsingin Meilahden sairaala-alueella Biomedicum 2, asioiville henkilöille voidaan tehdä myös joukko muita erikoistutkimuksia esim. silmänpohjatutkimus, kokokehon koostumuksen ja luuston tiheyden määritys (DXA-mittaus), valtimoiden jäykkyystutkimus, kaulavaltimon ja seinämän paksuuden määritys.
FinnDiane-tutkimukseen osallistuvien henkilöiden varsinainen hoitovastuu on edelleen omalla hoitavalla lääkärillä, mutta FinnDiane-tutkimusryhmä sitoutuu antamaan tutkimukseen osallistuville henkilöille kaikki lisäselvityksiä tai toimenpiteitä vaativat löydökset hyvän kliinisen tavan mukaisesti.
Tietoturva ja eettiset kysymykset
Tutkimukseen osallistuville annetaan yksilöllinen FinnDiane-tutkimusnumero, minkä jälkeen kaikkia tietoja käsitellään nimettöminä. Kaikki tutkimuksessa käsiteltävät tiedot on säädetty salassa pidettäviksi. Lisätietoa tietoturvakysymyksistä löytyy tutkimuksen osallistujille suunnatusta FinnDianen tutkimustiedotteesta sekä tutkimuksen tietosuojailmoituksesta. FinnDiane-tutkimuksen tutkimussuunnitelma on hyväksytty Husin eettisessä toimikunnassa.
Oletko kiinnostunut saamaan lisätietoa FinnDiane-tutkimuksesta?
Ota yhteyttä: finndiane-hoitajat@helsinki.fi