Vanhempien psyykkinen hyvinvointi on yhteydessä nuorten liikuntaan ja digitaalisen median käyttöön
Vanhempien parempi psyykkinen hyvinvointi oli yhteydessä nuorten runsaampaan liikunnan määrään ja vähäisempään digitaalisen median käyttöön, kun nuoret olivat 11-vuotiaita. Yhteydet olivat varsinkin liikunnan osalta samankaltaisia myös kolme vuotta myöhemmin, nuorten ollessa 14-vuotiaita. Vanhempien runsaammat masennusoireet olivat yhteydessä nuorten vähäisempään liikuntaan ja vahvempi koherenssin eli merkityksellisyyden ja hallittavuuden tunne yhdistettiin vähäisempään digitaalisen median käyttöön. Sen sijaan vanhempien psyykkinen hyvinvointi ei ollut yhteydessä nuorten painoon.
Tutkimukseen osallistui lähes 6 000 vanhempaa ja nuorta. Vanhemmat arvioivat psyykkistä hyvinvointiaan vastaamalla kyselyihin, ja nuoret raportoivat vapaa-ajan liikunnastaan ja digitaalisen median käytöstään keskimäärin 11-vuotiaina ja uudelleen 14-vuotiaina. Lisäksi nuorten pituus ja paino mitattiin. Tulokset viittaavat siihen, että vanhempien psyykkisen hyvinvoinnin huomioiminen on tärkeää nuorten liikuntaan ja digitaalisen median käyttöön liittyvänä perhetekijänä.
Alkuperäisartikkelin voit lukea täältä.
’Tutkimuksesta tiiviisti’ esittelee tutkimustuloksiamme lyhyesti ja on osa pyrkimystämme tehdä tutkimustamme näkyväksi ja ymmärrettäväksi tutkimuskentän ulkopuolella.
Föräldrars psykiska välmående är kopplat till ungdomars fysiska aktivitet och användning av digitala medier
Bättre psykiskt välmående hos föräldrarna hade ett samband med mera fysisk aktivitet och mindre användning av digitala medier hos deras barn vid 11 års ålder. Sambanden var liknande, särskilt när det gäller fysisk aktivitet, även tre år senare, vid 14 års ålder. Flera depressionssymtom hos föräldrarna hade en koppling till mindre fysisk aktivitet hos barnen och föräldrarnas starkare känsla av sammanhang (det vill säga känslan av meningsfullhet och hanterbarhet) var kopplad till barnens mindre användning av digitala medier. Däremot hade föräldrarnas psykiska välmående inget samband med barnens vikt.
I undersökningen deltog nästan 6 000 föräldrar och barn. Föräldrarna bedömde sitt psykiska välmående genom att svara på enkäter och barnen rapporterade om sin fritidsmotion och användning av digitala medier i genomsnitt vid 11 års ålder och på nytt vid 14 års ålder. Dessutom mättes och vägdes barnen. Resultaten tyder på att det är viktigt att beakta föräldrarnas psykiska välmående som en bidragande familjefaktor när det gäller ungdomars fysiska aktivitet och användning av digitala medier.
Du kan läsa originalartikeln här.
’Forskning i fokus’ presenterar våra forskningsresultat på ett kort och lättfattligt sätt och är ett steg i ledet att göra vår forskning synlig och förståelig för allmänheten.
