Mielenterveys on yhteydessä painonkehitykseen nuoruudessa
Väitöskirjatutkija Emilia Ankkuri on julkaissut ensimmäisen artikkelinsa. Pääset lukemaan koko artikkelin täältä. Tässä blogitekstissä Emilia kertoo artikkelistaan lyhyesti:
Artikkelin aiheesta
Artikkelin aiheena on se, miten mielenterveys vaikuttaa painonkehitykseen nuoruuden aikana. Mielenterveyden mittareina käytimme masennus-, sekä ahdistusoireilun määrää, itsetuntoa, sekä psykologista resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä stressistä ja muista vastoinkäymisistä. Vaikka aiheesta on olemassa tutkimustietoa, tulokset ovat olleet ristiriidassa keskenään ja ajankohtaista tietoa nykypäivän nuorista on rajallisesti. Varhaisnuoruus on mielenterveydelle herkkää aikaa, sillä silloin nuori vielä etsii itseään ja ympäristön vaikutus mielenterveyteen on vahvempi. Tässä tutkimuksessa saadaankin arvokasta ja tuoretta tietoa juuri nuoruuden kriittisten vaiheiden aikaisesta mielenterveyden ja painon yhteydestä.
Artikkelin tulosten pihvi
Nuoruusvaiheen pituuskasvun vuoksi myös painon kuuluisi luonnollisesti hieman nousta. Korkean itsetunnon havaittiinkin olevan yhteydessä hieman suurempaan painonnousuun neljän vuoden seurannan aikana 11-vuotiaasta 15-vuotiaaksi. Samoin vähäisempi masennusoireilu oli yhteydessä maltilliseen painonnousuun. Matala itsetunto ja voimakkaampi masennusoireilu puolestaan olivat yhteydessä hitaampaan painonkehitykseen, eli paino ei juuri muuttunut tai mahdollisesti jopa hieman laski. Monet tuloksista olivat siis päinvastaisia kuin olisi voinut olettaa. Ahdistuneisuusoireiden määrän ja psykologisen resilienssin ei havaittu olevan yhteydessä painonkehitykseen pitkän aikavälin tarkastelussa tässä tutkimusasetelmassa.
Tulosten merkitys
Tulokset ovat erityisen tärkeitä nuorten kannalta, sillä nuorten elämä ja ympäristö ovat erilaisia kuin aikuisilla tai nuoremmilla lapsilla. Lisäksi nuorten mielenterveysongelmat ja lihavuus ovat lisääntyneet, ja monet nuoret voivat nykyään huonosti sekä psyykkisesti että fyysisesti. Siksi on tärkeää ymmärtää paremmin nuorten hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Tutkimuksen ansiosta nuorille voidaan kehittää parempia keinoja haasteiden varhaiseen tunnistamiseen, ehkäisemiseen ja hoitamiseen.
Monella mielenterveysongelmista kärsivällä nuoruuden laskevan painonkehityksen jälkeen voi tapahtua niin, että paino lähteekin kasvamaan voimakkaasti aikuisuudessa. Haasteet mielenterveyden kanssa olisikin tärkeä tunnistaa jo painon lähtiessä laskuun nuoruudessa, jotta epäterveellisestä kierteestä päästäisiin eroon. Ongelman ilmettyä tunteiden käsittelyyn ja terveellisten elämäntapojen muodostamiseen täytyisi tarjota tukea.
Psykisk hälsa har ett samband med viktutveckling i ungdomen
Doktorand Emilia Ankkuri har publicerat sin första artikel. Du kan läsa artikeln här. Emilia berättar kort om sina resultat här nedan.
Ämnet för artikeln
Artikeln handlar om hur psykisk hälsa påverkar viktutvecklingen i ungdomen. Som mått på psykisk hälsa använde vi depressions- och ångestsymtom, självkänsla och psykologisk resiliens, det vill säga psykisk återhämtning vid stress och andra motgångar. Även om det finns tidigare forskning om ämnet har resultaten varit motstridiga och dessutom finns det väldigt lite information om dagens ungdomar. Tidig ungdom är en känslig tid för den psykiska hälsan, eftersom unga fortfarande söker sin identitet och omgivningens inverkan är stark. Denna undersökning ger därför ny värdefull information om sambandet mellan psykisk hälsa och vikt under de kritiska faserna i ungdomen.
Artikelns huvudresultat
På grund av längdtillväxten i ungdomen ska vikten givetvis också öka. Hög självkänsla hade ett samband med lite större viktökning under den fyraåriga uppföljningen från 11 till 15 års ålder. Likaså hade mindre depressionssymtom ett samband med måttlig viktökning. Däremot var låg självkänsla och starkare depressionssymtom kopplade till en långsammare viktutveckling, alltså att vikten knappt ökade alls eller till och med minskade lite. Flera resultat var alltså motsatta än vad man kunde förvänta sig. Ångestsymtom och psykologisk resiliens hade däremot inget samband med viktutvecklingen i denna undersökning.
Resultatens betydelse
Resultaten är särskilt viktiga med tanke på ungdomar, eftersom deras liv och omgivning skiljer sig från vuxna eller yngre barn. Dessutom har psykisk ohälsa och obesitas (fetma) bland ungdomar ökat och många unga mår nuförtiden dåligt både psykiskt och fysiskt. Därför är det viktigt att förstå de faktorer som påverkar ungdomars välbefinnande. Tack vare forskningen kan man utveckla bättre metoder för att i ett tidigt skede identifiera, förebygga och behandla dessa utmaningar hos ungdomar.
För många unga som lider av psykisk ohälsa kan viktnedgången i ungdomen leda till att vikten börjar öka kraftigt i vuxen ålder. Därför är det viktigt att identifiera utmaningar med den psykiska hälsan redan när vikten börjar minska under ungdomsåren, för att bryta den ohälsosamma spiralen. När problem uppstår borde de unga erbjudas stöd för att hantera känslor och för att skapa en hälsosam livsstil.
