HBCS-tutkimuksesta suomeksi
Helsingin syntymäkohorttitutkimuksen (HBCS) päämääränä on selvittää, miten sikiökauden ja lapsuuden kasvu ja olosuhteet vaikuttavat aikuisiän terveydentilaan. Tutkimuksesta käytetään myös nimeä IDEFIX.
Tutkimme sairauksia ja terveyttä laaja-alaisesti; kiinnostuksen kohteena ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes, masennus, syöpäsairaudet ja osteoporoosi. Myös ikääntymisprosessi on tutkimuksen kohteena.
Tutkimus koostuu kaiken kaikkiaan yli 20 000:n vuosina 1924–1944 Helsingissä syntyneen henkilön rekisteritiedoista. Oleellinen osa tutkimushanketta on kliininen tutkimus, johon on osallistunut yli 2 500 vapaaehtoista tutkittavaa.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus voidaan jakaa lyhyesti kahteen osaan:
- Epidemiologinen osa
- Kliininen osa
Epidemiologinen osa
Epidemiologisessa osassa on hyödynnetty synnytyskertomuksista sekä neuvola- ja kouluterveydenhuollon rekistereistä kerättyä tietoa, kuten lapsuuden kasvutietoja. Nämä tiedot on yhdistetty terveydenhuollon valtakunnallisiin rekisteritietoihin, kuten kuolinsyy-, hoitoilmoitus- ja Kelan lääkerekisteritietokantoihin. Näitä tietoja käyttämällä saadaan tutkittua varhaisen kasvun vaikutusta esimerkiksi sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyteen.
Epidemiologisessa osassa on 13 345 vuosina 1934–1944 syntynyttä henkilöä (nuorempi kohortti) sekä vuosina 1924–1933 syntynyttä (vanhempi kohortti). Rekisteritietoja on kerätty myös tutkimushenkilöiden jälkeläisistä aina lapsenlapsenlapsiin saakka.
Kliininen osa
Ensimmäiset kliiniset tutkimukset tehtiin vuosina 2001–2004, ja niihin osallistui 2003 satunnaisesti valittua henkilöä nuoremmasta ja 500 henkilöä vanhemmasta kohortista. Vuosina 2007–2008 kliinisiin tutkimuksiin osallistui 1 083 henkilöä.
Vuosina 2011–2013 toteutettiin kliininen seurantatutkimus, johon osallistui 1 094 henkilöä nuoremmasta kohortista. Vuosina 2017–2018 toteutettuun seurantaan osallistui 815 henkilöä. Näissä seurannoissa keskityttiin erityisesti toimintakykyyn ja ikääntymisprosessiin.
Kliininen tutkimus on sisältänyt muun muassa sokerirasituskokeen, verinäytteen oton, verenpaineen mittauksen, kehonkoostumuksen ja lihasvoiman mittaamisen. Kyselylomakkeilla on kysytty sairaushistoriasta, elintavoista, psyykkisestä hyvinvoinnista ja toimintakyvystä. Tutkittavien liikunta-aktiivisuutta on mitattu liikemittarein. Myös tutkittavien geeniperimää ja suolistomikrobeja on selvitetty.
Nuoremman kohortin tutkimushenkilöille on tehty myös postikysely vuosina 2015 (1 153 vastaajaa) ja 2020 (927 vastaajaa).
Tutkimusta toteuttavat THL ja Folkhälsanin tutkimuskeskus (Samfundet Folkhälsan) yhteistyönä. THL ja Samfundet Folkhälsan ovat tutkimusaineiston yhteisrekisterinpitäjiä.
